tiistai 19. maaliskuuta 2013

Elokuvia ja tasa-arvoa

Elokuvia arvotetaan monin erilaisin perustein. On netin rankkaussivustoja (esim. IMDb ja RottenTomatoes), leffagaaloja, lehtiarvosteluja, verkkokritiikkejä ja monia muita foorumeja. Tämä on jännää, sillä tunnetustihan makuasioista ei voi kiistellä.

Mikäli leffamieltymyksiä halutaan jakaa kärjistetysti kahteen eri kastiin, voidaan puhua ns. highbrow-mausta sekä populaarimausta. Highbrow-tyypit katselevat ranskalaista taide-elokuvaa, tuntemattomia indie-leffoja ja vanhoja klassikoita. Blockbusterit ovat hyviä vain jos niistä löytyy satiiria tai ironiaa. Populaarihenkiset sen sijaan katsovat valtavirtaelokuvaa ja kassamagneetteja, eivätkä suostu missään tapauksessa katsomaan mustavalkoisia mykkäelokuvia. Tämä kahtiajako on luonnollisesti äärimmäisen naiivi ja mustavalkoinen, mutta tajuatte varmaankin pointin.

Alain Resnais - Viime vuonna Marienbadissa (kuva täältä)

Esimerkkinä elokuvien arvottamisesta käy minun mielestäni viime vuonna ilmestynyt Salatut elämät -elokuva. Kyseinen pätkähän voitti Jussi-gaalassa yleisöäänestyksen. Voin vain kuvitella kuinka "oikeat leffantekijät" pyörittelivät gaalassa silmiään. Lisäksi olen törmännyt moniin "tällaisia leffoja ei pitäisi edes tehdä" -kommentteihin. Myönnän, Salkkarit-leffa oli aikamoisen huono, mutta tämäkin riippuu täysin siitä, miltä kannalta asiaa katsoo. Sillä ei ollut samanlaisia ansioita kuin esimerkiksi parhaan Jussin voittaneella Kohta 18 -elokuvalla, mutta voi pojat löysikö tämä leffa katsojansa. Kohdeyleisön tavoittaminen on elokuville vaikeaa, ja mikäli tässä onnistuu, voi elokuvaa minun mielestäni pitää onnistuneena.

Mielestäni kaikki elokuvat ovat arvokkaita omalla tavallaan. Uusimman Transformers -elokuvan suosio ei vaikuta millään tavalla Citizen Kanen asemaan elokuvahistoriassa. Michael Haneken Amour -elokuva ei poista uuden Die Hard -pätkän ansioita. Annetaan kaikkien katsoa mitä tykkäävät.

Marko Äijö - Nightmare - Painajainen merellä (kuva täältä)

Tästä päästäänkin sujuvalla (?) aiheenvaihdoksella tärkeään asiaan, joka on ajankohtainen tänään, tasa-arvon päivänä. Tänään julkaistiin kansalaisaloite tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. Mielestäni heittämäni laimeahkot esimerkit leffamausta voi rinnastaa tähän keskusteluun (tosin ihmisoikeudet ehkä hieman tärkeämpi asia kun leffa-arvostelut). Kellään ei ole oikeutta arvottaa toisen ihmisen elintapaa ja mielipiteitä, jollei tämä näillä loukkaa muita ihmisiä. Kuten ei ole oikeutta haukkua toista ihmistä, mikäli tämän lempielokuva on Twilight. Mikäli samaa sukupuolta olevat ihmiset menevät naimisiin, ei se varmastikaan vaikuta muiden elämänmenoon. Ainakaan negatiivisesti. KUN tämä lakialoite menee tulevaisuudessa läpi, koen että minun arkeni ja elämäni sen sijaan muuttuu paremmaksi. Pääsen mahdollisesti toimimaan kaasona ja kummina ja saan nähdä läheiseni entistä onnellisempina. Lisäksi voin sanoa eläväni tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ja olla ylpeä kotimaastani.

Tiedän että omalla ajattelutavallani en hyväksy niitä, jotka eivät hyväksy tätä lakia. Kysymys on kuitenkin ihmisoikeuksista ja mielestäni on yksinkertaisesti vääristynyttä jos joku ajattelee oman parisuhteensa olevan arvokkaampi kuin muiden. 

Lakialoitteeseen voi tutustua (ja allekirjoittaa) täällä.

Kivaa tasa-arvon päivää kaikille!

-Katja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti