keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Gyl Raum o ain Raum

Lähdimme eilen ystäväni Saran kanssa päiväreissulle Raumalle fiilistelemään kesää ja pitsiviikon tunnelmaa. Aamuysiltä lähti auto liikenteeseen Turusta ja pian saavuimmekin jo aurinkoiseen Vanhaan Raumaan. 





Vanhoja puutaloja, kotikutoisia koristeluja ja Kontumaista jokimaisemaa. Täällä kyllä silmä lepää. Pakko tykätä kaupungista, jossa kuvissa näkyvä pikkupuro nimetään joeksi.


Lounaalla kävimme suloisessa pienessä kiinalaisravintolassa. Oli pakko mennä testaamaan paikka jo noiden sisäänkäynnillä riippuvien ihanien värikkäiden lamppujen takia. Onneksi myös ruoka oli oikein maistuvaa. 





Voi pihakirpparit. Yksi siisteimmistä jutuista ikinä. Varsinkin tällaisessa kesäkaupungissa ja miljöössä kuin Rauma. Pihakirppareilla vallitsevasta tunnelmasta oli kyllä arka suomalaisuus kaukana. Sitä vaan paukattiin sisään toisten pihoille tutkimaan asukkaiden kaappien aarteita. Iloista kesäfiilistä riitti jokaisella pihalla. 

Paras oli pikkupoika, joka pihakirpparilta lähtiessään huikkasi vanhemmilleen, että tänne on tultava taas uudestaan, kun täältä saa niin kivoja juttuja.





Arvostin kovasti sitä, miten asukkaat olivat nähneet vaivaa vaatteiden ja muiden tuotteiden esillepanossa. Nämä kaksi edellistä kuvaa ovat samalta pihakirpparilta. Mitä värien, kuosien ja taustamateriaalien yhteensopivuutta. Miten nerokkaita ripustusratkaisuja. Vaatekaupanmyyjä sisälläni oli hyvin iloinen ja inspiroitunut.




Eräältä pihalta pääsi pieneen kotiseutumuseoon, josta löytyi mitä makeimpia vanhoja esineitä ja huonekaluja. Museoon ei maksanut mitään sisään eikä missään ollut aitoja, laseja tai älä koske-kylttejä. Aitoa fiilistä, peukut ylös.


Löysin yölampun kolmella eurolla! Tämän lisäksi ostin luomukaupasta hampunsiemenrouhetta, Aarikan ruskean raitapurkin ja siniset korvikset. 



Päivän päätteeksi istahdimme Rauman kanaalin rannalle juomaan Novelle Plus-juomia. 

Mutta eipä loppunut päivä vielä tähän! Illalla oli luvassa leffa Iso-Hannussa! Hurraa, olen jo pitkään odottanut pääseväni elokuviin tähän sympaattiseen teatteriin. Itsenäisen leffateatterin tunnelma on katoava luonnonvara, josta meidän täytyy pitää parempaa huolta. Finnkino on jees, mutta mikään ei voita pienempien leffateattereiden kotikutoista mutta samalla laadukasta fiilistä.

Menimme katsomaan Josh Boonen elokuvan Tähtiin kirjoitettu virhe (The Fault in Our Stars, 2014). Elokuva kertoo kahden syöpäsairaan nuoren rakkaustarinan. Tähtiin kirjoitettu virhe on kaunis tarina, joka on samalla hauska ja sarkastinen sekä äärettömän surullinen. En ole varmaan koskaan ollut elokuvissa, jossa näin moni katsoja on itkenyt ääneen - ja pitkään. Enkä usko että kyse olisi vain siitä, että raumalaiset leffakatsojat ovat erityisen herkkiä. :) Loppupuolella leffa alkoi hieman kärsiä epäuskottavista juonenkäänteistä ja turhista pyrkimyksistä tavoittaa siloiteltu ratkaisu, mutta kaiken kaikkiaan tarina oli virkistävän aito ja lämmin. Ja saa kyllä jenniferlawrencet ja kristenstewartit varoa, elokuvassa pääosaa näytellyt Shailene Woodley on aivan uskomattoman upea ja lahjakas. 

Jaahas katsoin juuri imdb:stä, että Shailene Woodley on minua puoli vuotta nuorempi. Sepä mukavaa. Tähän on hyvä lopettaa.


-Katja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti