maanantai 20. huhtikuuta 2015

Vuoden ensimmäinen kesäinen aamu

Rakastan aamuja. 

Hitaita rauhallisia aamuja, jolloin on helppo hengittää. Jopa ilman aamujoogaa.


Nautin aamuista, joina voi tehdä sekä smoothien että teetä, koska ei oikeastaan ole väliä milloin olet valmis.

Parhaat aamut ovat niitä, jolloin sinulla on aikaa asetella ateria nätisti tarjottimelle ja ottaa valokuvia. 


Parasta on nauttia aamiainen parvekkeella hennon tuulenvireen pyyhkiessä kasvoja.

Tällöin ei edes parvekelaseja päin poukkoileva superkimalainen häiritse.


Siistiä on myös se jos siskon kaapista löytyy neljä Kismet-levyä. Joo neljä. Ihan sattumalta.

On kivaa kun alkaa harmittaa, että aurinko häikäisee eikä ole aurinkolaseja.


Aamiaisen parhaimmistoa ovat sitruunainkivääritee ja sitruunapippurimauste leivän päällä.

Koko aamiashetken mahtavuuden kiteyttää lausahdukseni siskolle. 

"tää on just tällaista millaista elämän pitäisi olla"


Arvatkaa mikä on kaikista parasta? Näitä aamuja on edessä vielä vaikka kuinka monta. 

Hei kesä. Meitsi on valmis.

-Katja

torstai 9. huhtikuuta 2015

When in Copenhagen

Herranjestas. Blogin päivittämisestä on jo niin kauan, että piti oikein tarkistaa mitä fonttia olen käyttänyt. Olen jo pitkään kaivannut takaisin blogin pariin, mutta muuton ja uuden harjoittelun myötä on käynyt sekä kroppa että mieli aivan ylikierroksilla. Iltaisin olen katsonut Salkkareita ja Temptation Islandia, ihan vaan antaakseni aivojeni levätä.

Uudessa harjoittelussa on ollut aivan mahtavaa ja sieltä saamani oivallukset ja ideat ovatkin innostaneet niin paljon, että tänään päätin startata jälleen aktiivisen bloggaamisen.

Ajattelin näin uuden alun kunniaksi jakaa kuvia kuukauden takaiselta ulkomaanreissulta. Lähdimme ystäväni Riian kanssa talvilomalle Köpikseen. Matka oli todella onnistunut: ruoka oli hyvää, ilmat olivat kelpoja ja hyvä hygge valtasi meidät aivan täysin.



Seuraavaksi vuorossa matkamme kohokohtia ja oivalluksia.

1. Päämäärätön kävely kannattaa





Parasta on olla suunnittelematta liikaa ja mennä fiiliksen mukaan. Näin me törmäsimme sattumalta esimerkiksi Kööpenhaminan yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan, H. C. Andersenin hautaan ja kuninkaalliseen paraatiin.

Ruokapaikkoja ei kannata myöskään kaikkia miettiä etukäteen. Toki meilläkin oli pari must see-mestaa ja yksi varauskin tehtiin, mutta myös hetken mielijohteesta löytyi mahtavia paikkoja. Huom! Kunhan ei odota paikan etsimistä siihen asti, kun on jo kiljuva nälkä, siitä ei hyvää seuraa.

 Alla oleva keittomesta löytyi pikkuriikkiseltä sisäpihalta, jossa nuori tanskalaisneito kokkasi meille safkaa tuoreista raaka-aineista.



Smörrebrödiä oli tietysti pakko saada. Valitsimme paikan Nyhavnin ihanista maisemista. Ja kappas kappas, sattumalta osuimme paikkaan, joka oli Mondo-oppaamme kannessa. Olimme siis tuossa sinisessä rakennuksessa ja söimme valtavan hyvät leivät.






2. Street Food on parasta


Yksi reissun selkeistä suosikeista oli Copenhagen Street Food, josta erään drinkkibaarin mainio baarimikko vinkkasi meille. Iso halli täynnä erilaisia ruokakojuja ja letkeää tunnelmaa. Pakkohan siinä oli ottaa kolmen ruokalajin menu. Taisimme viettää tuolla yhteensä yli kolme tuntia. Hups. Ja tulimme uudestaan seuraavana päivänä. 

Alkuun söimme mukavasta fuusiokeittiöstä tomaattikeittoa ja mehushotin, jossa oli muistaakseni ainakin limeä ja punajuurta. Ihan älyttömän hyvää, keitto peittosi kaikki aikaisemmat tomaattikeitot mennen tullen yllättävine lisukkeineen.  


Pääruoaksi Riia otti pulled pork-hampparin ja minä pizzaa aidosta italialaisesta kojusta. Jälkkäriksi Riia otti raakakakkua jo tutusta tomaattikeittofuusiokojusta ja minä otin IPAn. Bisseä jälkiruoaksi, only in Copenhagen. Saimme nauttia jälkkärit viltteihin kääriytyneinä  takkatulen ääressä. 


3. Turistijututkin voi olla kivoja

Reissumme tavoitteena ei ollut kulkea kamera kädessä kirkosta patsaalle ja takaisin. Onneksi ympäri maailmaa kulkee joukko japanilaisia hoitamassa tätä tehtävää. Muutama turistijuttu osoittautui kuitenkin aika mukavaksi.

Kuten Disney-liike, jossa ihastuin Walle- ja Eva-mukeihin. Oli kuitenkin sen verran hintavat, ettei lähtenyt mukaan. LEGO-kaupasta sen sijaan ostin Darth Wader-avaimenperän, force is with me now.


Carlsbergin museo oli ainut paikka, jossa halusin ehdottomasti vierailla. Oluen ystävänä tällaisia tilaisuuksia ei voi missata. Museossa näimme maailman suurimman olutpullokokoelman, vanhan panimon tiloja ja oikeita Jyllannin hevosia. Ja taisi olla ensimmäinen kerta kun museokierroksella sai juoda olutta. 


Ja joo pakkohan se merenneito oli vilkaista. Viivyimme patsaalla ehkä viisi minuuttia, kummastelimme japanilaisten järjestäytynyttä turistitoimintaa ja jatkoimme matkaa. Nyt voin rastittaa yhden kohteen kuvitteellisesta nähtävyyslistastani.


Eräänä päivänä päätimme mennä kirkkoon. Ihan vaan sen takia kun siinä oli kuulemma coolit ja psykedeeliset kierreportaat. Noh, portaat oli suljettu huonon sään takia. Onneksi mukava tanskalaismies osasi neuvoa meille tien lähistöllä sijaitsevaan merenkäynti- ja sotamuseoon, jossa pääsisimme sateelta suojaan. 

Museo oli itse asiassa aika viihdyttävä. Siellä oli paljon konkreettisia tiloja, joihin pääsi sisälle, muun muassa sukellusvene. Pääsimme myös lepuuttamaan jalkojamme riippumatoissa ja pukemaan yllemme hauskoja asuja. Museo minun makuuni. 


4. Sisäisen yrittäjän herääminen

Köpis oli täynnä bisneskonsepteja, jotka olisimme halunneet tuoda paluumatkalla mukanamme Suomeen. Esimerkiksi puurobaari! 

Grod-niminen puuropaikka oli kaikessa yksinkertaisuudessaan nerokas. Ideana siis tehdä puurosta muodikasta ja näyttää miten monipuolisesti sitä voi hyödyntää. Siistiä.



Toinen mahtava idea oli brunssi, jossa sai itse valita listasta joko viisi tai seitsemän ruokalajiketta. Jos haluaisi vaikka kananmunaa kolmessa eri muodossa ja siihen päälle pekonia ja hot wingsejä, niin sehän passaisi. Itse otin kroisantin, hedelmäkulhon, skyriä, pannukakkua ja munakkaan. Nam. (ps. kuvassa Riian annos)

Ja annos tuli kauniisti katettuna ja siitä sai mahan juuri sopivasti täyteen. Brunssijonotus vältetty, instakuva taattu ja kaikki ruokailijat tyytyväisiä. 



 Sellainen reissu. Voin sanoa, että tuon jälkeen oli maha täynnä maistuvaa ruokaa ja pää täynnä hyviä fiiliksiä. Helppo ymmärtää miksi köpisläiset on niin rentoa jengiä.

Onko siellä muita Köpiksessä olleita? Kenties samoissa paikoissa käyneitä?

-Katja