tiistai 19. huhtikuuta 2016

Puisesta kirahvista Kummisetä-tauluun - kodin suosikkiesineet

Pyrin siihen, ettei kodissani olisi juurikaan turhaa tavaraa ja näin ollen pohdinkin aika tarkasti, mitä kotiini hankin ja mitä laitan kierrätykseen. Useiden esineiden kohdalla olen joutunut toteamaan, että tämä on aikoinaan ollut melko turha hankinta ja joutaa kierrätykseen tai kirpparille.

Nyt ajattelin kuitenkin esitellä kotootani muutaman esineen, jotka ilahduttavat minua, ja jotka ovatkin aina esillä ja paraatipaikalla.




Erilaiset kipot ja rasiat ovat heikkouteni. Nämä Aarikan raidalliset peltipurkit ovat suosikkejani. Niiden ajaton kuvio miellyttää silmää ja kokovaihtoehdot ilahduttavat järjestelmällistä luonnettani. Sinisessä purkissa säilytän tuikkuja ja ruskeassa erilaisia hiusdonitseja ja muita hiusjuttua.  Olen ostanut nämä molemmat kirpparilta. Ruskeasta taidoin maksaa pari euroa ja tuon sinisen sain aikoinaan 50 sentillä! Fiilistelen sitä edelleen. 


Elokuvat ovat vahvasti läsnä sisustuksessani. Stand by me-elokuva on yksi ehdottomia suosikkejani ja sen simppeli juliste sopii täydellisesti puiseen valokuvakehykseen. Tämä kehys hengailee aina ikkunalaudallani. 


Tämän violetin kiven olen saanut kerran joululahjaksi. On ehkä hieman outoa kiintyä kiveen näin paljon, mutta mielestäni tämä on jotenkin niin sympaattinen ja suloinen. Pidän sitä aina makuuhuoneen ikkunalaudalla eräänlaisena onnenamulettina. 


Kodissani ei juurikaan ole design-esineitä, sillä budjetti ei tällä hetkellä mahdollista moista luksusta. Block-valaisimen sain kaupan päälle, kun ostin itselleni vuoden alussa uuden kameran. Ei hassumpi kylkiäinen vai mitä? Sille oli alkuun vaikea keksiä paikkaa, sillä lampun johto jäi ikävästi näkyviin, mihin tahansa sen laittoi. Sitten keksin laittaa sen kirjahyllylle ja viritin johdon menemään kirjahyllyn takaa. Täydellinen lisävalo pimeisiin iltoihin ja mitä tyylikkäin esine. 


Tässä ylläolevassa kuvassa on itse asiassa kaksi suosikkiesinettäni. Toinen on Kiehl'sin ruskea paperikassi. Rakastan paperikasseja, ja erityisesti tuollaisia, joissa on paksut narut. Mielestäni tämä Kiehl'sin kassi sopii sisustukseen hyvin, sillä se on sopivan simppeli eikä niin brändimainostyyppinen. Ei sinänsä, että brändien logot olisi mielestäni mitenkään paha asia sisustuksessa, joskus logot ovat jopa niin tyylikkäitä, että ne menevät melkein taiteesta. 

Toisella suosikkiesineellä on erityisesti tunnearvoa. Harmaasta valokuvakehyksestä löytyy mammani nuorena yhdellä ensimmäisellä ulkomaanmatkallaan.



Olin aikamoinen kirppishaukka 18-vuotiaana ennen kuin muutin pois kotoa. Fiilistelin niin paljon esimerkiksi omaa keittiötä, että ostin varmaan 10 erilaista puurokulhoa yhden hengen asuntoon. Erittäin järkevää etten sanoisi. Sanomattakin selvää, että aika paljon keittiötavaraa on vuosien aikana lähtenyt kierrätykseen. Jotkut tuon ajan kirpparilöydöistä ovat kuitenkin edelleen tallella. Yksi oudoimmista suosikeistani on ehkä tämä puinen pieni kirahvi. Mielestäni se on vain äärettömän sympaattinen ja siisti. 


Viimeisenä suosikkina jälleen elokuviin liittyvä esine: mustavalkoinen Kummisetä-taulu. Tämän saimme poikaystäväni kanssa isältä ja äitipuoleltani tuparilahjaksi, kun muutimme ensimmäiseen yhteiseen asuntoomme. Tämä taulu on aiemmin ollut isäni kodin seinällä ja olin salaa aina ihaillut sitä. Tai no en niinkään salaa, olen tainnut heittää pariin otteeseen vitsinä, että haluan sen sitten perinnönjaossa. Noh vitsit sikseen, ilokseni se koristaa seinääni tällä hetkellä. Harvoin yksi kuva kiteyttää noin hyvin koko elokuvan tunnelmaa. Sopii mainiosti television ylle.

Siinäpä olivat kotini suosikit, hauskaa sinänsä että suurin osa näistä on joko kirpparilöytöjä tai lahjoja. Niillä näköjään on eniten tunnearvoa ja näin ollen ne myös haluaa säilyttää kotona.

Millaisia esineitä teidän kotoota löytyy? Puisia kirahveja? Onnenkiviä? Tai kenties jotain loogisempaa ja käytännöllisempää? 

Mukavaa viikkoa!

Terveisin,
Katja

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Testissä Aerial Silk

Olimme eilen testaamassa muiden turkulaisten bloggaajien kanssa Studio Moven Aerial Silk-tuntia, joka tarkoittaa siis paksujen "silkkinauhojen" (jotka muistuttivat enemmänkin samettiverhoja) varassa tehtävää ilma-akrobatiaa. 

Paikalla meitä oli treenin järkännyt Susanna, Henriikka sekä Jenna ja Riikka. Oli todella mukava päästä tapaamaan ihmisiä, joihin aiemmin on törmännyt vain virtuaalisesti. Erityisen kiva oli tavata treenin ja uuden kokeilun merkeissä. 



Alkuun minua jännitti jonkin verran, sillä en ole mikään maailman akrobaattisiin ihminen. En uskalla edes mennä huvipuistolaitteisiin, jossa ollaan pää alaspäin. En osaa kuperkeikkaa enkä kärrynpyörää. Lähtötilanne oli siis aika kankea. 

Tunti aloitettiin treeniin sopivalla lämmittelyllä, joka sisälsi muun muassa punnerruksia, sykkeennostoa sekä karhu- ja rapukävelyä. Sitten päästiin itse asiaan ja jo ensimmäisessä liikkeessä tavoitteena oli kiivetä narua pitkin ylös kohti kattoa. Että juu. No, katonrajassa ei minua nähty, mutta ainakin sain roikuttua nauhan varassa jonkun aikaa. Tunnin aikana käytiin sopivasti läpi uusia ja erilaisia liikkeitä, mutta silti niin, että oli aikaa keskittyä ja kokeilla. Oli sykkyröitä, kiepautuksia ja staattisia pitoja joka lähtöön.





Tunnin meille veti Maija, joka jaksoi hämmästyttävän kärsivällisesti ja iloisesti opettaa meille ties kuinka monetta kertaa, että miten se solmu oikein siihen nauhaan tehtiinkään. Lisäksi Maija veteli itse nauhan kanssa sellaisia kiepautuksia ja pyörähdyksiä, että inspiraatio oli kyllä kohdillaan. Maijan avustamana minäkin ylitin itseni ja heitin kaksi kuperkeikkaa ilmassa narujen varassa. Tätä en olisi uskonut uskaltavani. 

Lisäksi uskaltauduin roikkumaan pelkän nauhan varassa ilman käsiä, katso liike allaolevista kuvista! Kun Maija näytti tämän liikkeen, olin että joo niin varmaan meikäläinen pääsee tuohon asentoon. Mutta ajattelinpas liian hätäisesti, sillä muutaman kokeilun jälkeen siellä oltiin jo ihan nurinpäin. Tuo liike oli jopa itse asiassa yllättävän mukava. 



Tunnin lisäksi Susanna oli järkännyt meille alkeisakrobaateille goodiebagit kotiin viemisiksi. Kassista paljastui kaksi Celsiuksen juomaa, kaksi Fastin energiapatukkaa ja suklainen Pudding-jauhe. Näistä yksi patukka tuli käyttöön jo matkalla kotiin, kun voimavarat alkoivat Kaskenmäen kohdalla hiipua. 



Aerial Silk-tunti oli hyvä muistutus siitä, että treenaaminen voi olla sekä superhauskaa että tehokasta. Tänään tuntuu käsivarsissa sen verran, että kyllä sitä jotain on eilen tultu tehtyä. Lisäksi tunnilla tuli jälleen nähtyä, että omasta kropasta on yllättävän moneen. Liikunnassa ja treenaamisessa mielestä parasta on nimenomaan se, kun huomaa pystyvänsä tekemään jotain, mihin aiemmin ei ole kyennyt. 

Studio Movessa järjestetään irtotunteja, joilla voi käydä testaamassa tätä lajia. Suosittelen ehdottomasti kokeilemista! Myös kaikille kärrynpyöräkammoisille. Pääset lukemaan lisää studion tarjonnasta täältä!


Kiitokset vielä kanssatreenaajille ja koko tapahtuman järjestäneelle Susannalle. Pian uudestaan jonkun muun lajin parissa, eikö niin?  :)

Onko kukaan teistä koskaan testannut ilma-akrobatiaa? Tai onko vinkata jotain muita uusia lajeja testiin? 

Terveisin,
Katja

*Treenit järkätty yhteistyössä Studio Moven, Fastin ja Celsiuksen kanssa*

perjantai 15. huhtikuuta 2016

Miten sinä pukeudut töihin?

Hurraa, kevään ekat asukuvat ovat täällä! Jäimme eilen päivän päätteeksi työkaverini Riikan kanssa jokirantaan hieman kuvailemaan. On kyllä näppärää kun työpaikalta löytyy blogitoveri. 

Kameralle tallentui tällä kertaa ihka ja oikea työpäivälook ilman mitään huijauksia, kuten vaihtokenkiä tai pikkulaukkua. No okei, aurinkolaseja en toimistolla pitänyt, mutta kahdeksan tunnin työpäivän jälkeen oli hyvä antaa silmänalusille vähän armoa. Lisäksi ulkona oikeasti paistoi aurinko, ihme kyllä.





Työpukeutuminen on itse asiassa aika kinkkinen juttu, jota olen lähiaikoina pohtinut paljon. Työskentelin opiskelujen ohella lähes kuusi vuotta vaatekaupassa, jossa töihin sai käytännössä laittaa päälle ihan mitä tahansa, hyvän maun rajoissa tietysti. Ja mieluiten suosien oman liikkeen valikoimaa. Päälläni saattoi nähdä hyvinkin outoja asioita, hapsuliiveistä Star Wars-toppeihin ja repaleisista farkuista kaapumaisiin maksimekkoihin. 

Työpukeutumishistoriani on siis aika värikäs. Työskentelen tälläkin hetkellä luovalla alalla sosiaalisen median parissa, mutta silti olen kokenut, että asiallinen ja hillitty pukeutuminen on avain onnistumisiin. Varsinkin kun on melko nuori, niin antaa se bleiseri tiettyä itsevarmuutta. Mustat farkut, siistit villaneuleet ja sifonkiset paidat ovatkin tällä hetkellä useimmiten pyykkikorissa. Viime viikolla kuitenkin tein havainnon, joka hieman muutti ajatusmaailmaani. 




Olimme Tukholmassa työpaikan virkistysreissulla ja kävimme vierailulla Spotifyn pääkonttorilla, jossa meille omista hommistaan kertoi firman Nordic Social Media Manager. Hänellä oli yllään Nicki Minaj-T-paita ja vanha collegehuppari, jossa oli reikiä kyynärpäissä. Ja tämä henkilö oli ehkä vakuuttavin ammattilainen, jonka olen hetkeen tavannut. Toki Spotify duunipaikkana antaa vapauksia (ja jopa vaatimuksia?) rennon pukeutumisen suhteen, mutta vierailu antoi silti ajattelemisen aihetta myös oman pukeutumisen suhteen. 

Nicki Minajin tähdittämiä vaatteita tuskin aion hankkia, mutta omaa luovuutta ja persoonaa voi esitellä hieman hillitymminkin. Näissä kuvissa esiintyvä asu saattaa teistä näyttää aika hillityltä, mutta omasta mielestäni se oli aika jännittävä. Lahkeista rikki olevat boyfriend-farkut, paksupohjaiset kiiltonilkkurit ja väljän ja tiukan yhdistelmä yläosassa. Hyvin minun näköistäni, mutta silti salonkikelpoista. Viihdyin tässä asussa hyvin ja se on ehkä se kaikkein tärkein asia. Ei ne vaatteet, vaan se miten ne kantaa, kuten fiksu työkaverini Taneli sanoi. 



Miten siis aion pukeutua jatkossa? Asianmukaisesti, laatuun panostaen ja rohkeasti värejä ja malleja hyödyntäen. Ja omaa intuitiota seuraten. Kenties näin pärjää. 

Ja onneksi turvableiseri on aina lähellä.

Millaisia ajatuksia työpukeutuminen teissä herättää? Mennäkö asialinjalla vai säväyttää yllättävillä jutuilla? 

Terveisin,
Katja

tiistai 5. huhtikuuta 2016

Maaliskuun suosikit

Huh, viimeisestä päivityksestähän on vierähtänyt aika lailla tasan kuukausi, koska silloin kyseessä oli helmikuun suosikit ja nyt mennään jo maaliskuussa. 

Ja nyt en edes voi "perustella" poissaoloani kiireellä, opinnoilla tai muilla projekteilla, silllä tällä hetkellähän teen vain ja ainoastaan töitä. Ei siinä etteikö töissä itsessään olisi jo hommaa, mutta vapaa-aika, se on täysin pyhitettävissä kaikelle muulle. Olen nähnyt ystäviä, tehnyt ruokaa, katsonut televisiota, urheillut ja löhöillyt kotona vailla sen merkittävämpää agendaa. On ollut rattoisaa. 

Nyt kuitenkin blogiin ja maaliskuun suosikkeihin, jotka itse asiassa kertovat aika hyvin kuluneesta kuukaudesta. 


Tässä ehkä jokaisen maaliskuun suurin suosikki, eli Kinder-munat. Valehtelematta taisin syödä näitä pääsiäisen ympärillä lähemmäs 20 kappaletta. Nyt on siis Kinder-varastot täynnä ensi pääsiäistä varten. 

Eräänä aamuna äitini ilmestyi yllättäen oveni taakse ja toi minulle kolme Kinder-munaa, koska häntä suretti, kun en ollut edellisenä päivänä mummun ja vaarin luona saanut yhtäkään. Hyvä että Kinder-tarpeistani pidetään huolta.  


Uutta luonnonkosmetiikkamerkkiä Mossaa on hehkutettu jo monissa blogeissa ja erityisesti tämä vadelmainen misellivesi on saanut kehuja osakseen. Itse olen myös Mossan miselliveden fani. Aivan täysin tämä tuote ei lupauksiaan tosin lunasta, sillä meikinpuhdistukseen siitä ei ainakaan minun kohdallani ole, sillä se ei puhdista kaikkea meikkiä. Käytän sitä sen sijaan puhdistuksen jälkeiseen virkistykseen kasvoveden tapaan ja puhdistan sillä kasvoni aamulla, jolloin tehokkaampi puhdistusaine olisi herkille kasvoilleni liian raskas.

Misellivedessä on raikas vadelmainen tuoksu ja se herättää mukavasti kasvot niinä kiireisinäkin aamuina. Tämä purkki alkaa ollakin jo melkein lopuillaan ja olen huolissani, sillä nämä ovat kuulemma aika lailla loppu kaupoista. Pitääkin heti napata varastoon kun tulee vastaan. 



Kolmas suosikkini on niinkin tylsä kuin ksylitolipastilli. Mutta oikeasti nämä Jenkin appelsiinin makuiset pastillit ovat aivan älyttömän hyviä ja tosiaan ajavat saman asian kuin purkka. Inhoan purkkaa. Sen jauhaminen on ärsyttävää, maku lähtee aina noin kahden puraisun jälkeen ja sitten on usein ongelmana, että mihin sen saa laitettua pois.

Jenkin pastilli ratkaisee nämä ongelmat! Syön aina yhden (tai kaksi) ruoan jälkeen. Ja sanoinko jo että nämä maistuvat ihan karkeilta! 


Pastilleista ihonhoitoon. Tämän Kiehl'sin kosteusvoiteen ostin muistaakseni joskus tammikuussa kauneusvlogi-innostuksessani. Alkuun se ei ihan yltänyt odotuksiin, vaan tuntui jotenkin paksulta ja huonosti levittyvältä. Ajan myötä olen kuitenkin alkanut pitää siitä enemmän ja enemmän ja tällä hetkellä se on yksi suosikki-ihonhoitotuotteistani. Nyt tykkään siitä juuri sen jämäkän koostumuksen takia. Tuntuu, että se todella syväkosteuttaa kasvoja, toisin kuin monet pelkästään ihon pintaan jähmettyvät kasvovoiteet.  

Laitan tätä aina aamuisin, illalla levitän kasvoille Lumenen yövoidetta, joka on ihanan rauhoittavaa. Kiehl'sin Skin Rescuer sen sijaan antaa aamuisin kasvoille tarvittavan kosteuden. Plussaa myös kätevästä pumppupullosta! Tosin olen hukannut korkin, joten en oikein voi ottaa tätä mukaan minnekään, kun pelkään että sieltä tulee vahingossa tavaraa ulos. 



Sitten salitreenien suosikkituotteeseen. Olen erittäin pitkään etsinyt sopivaa juomapulloa salille. Sellainen on ollut yllättävän vaikea löytää, sillä tuntuu että kaikki pullot ovat niitä, joissa on sellainen pullosta ulos kohoava "juomatappi". Onpa vaikea selittää, mutta siis tämänlainen. Tuollainen pullo on mielestäni hirvittävän epähygieenien. Siellä se salikassin pohjalla koskee kaikkeen ympärillään (ellei sitten hommaa sille erillistä pussia). Ja jos "juomatapin" nostaa treenin aikana ylös käsillä, niin se vasta likaista onkin. Ja monet pullot ovat niin tiukkia, että niitä tappeja on vaikea saada ylös pelkillä hampailla.

Juu, eli ongelmia on siis ollut. Olen pitkään käyttänyt salilla ihan vaan tyhjää limupulloa, mikä sekään ei ehkä paras vaihtoehto. Mutta sitten löysin Stadiumista tämän loistavan pinkin juomapullon! Tai oikeastaan se on sheikkeri, siihen kuuluu sellainen pieni irroitettava lisäpohja, jonne saa sitten varmaankin protskujauheita ja muuta. Itse en sellaisia juurikaan käytä, joten olen yksinkertaisesti ottanut pohjan vain irti. 

Pullo on aivan mainion kokoinen, ei liian pieni eikä liian suuri. Tuosta aukosta on supermukava ja helppo juoda, ei mene ohi vaikka vähän lennosta vettä hörppäisikin. Aivan loistava. Lisäksi Stadiumin myyjä kertoi, että tämä oli jotain turvallista ainesta tämä pullo, ettei liukene mitään ikäviä aineita veteen. Jee. 

Hemmetti, kirjoitinko juuri kolme kappaletta juomapullosta? Innokkuuteni on rajaton.  


Yritin maaliskuussa olla hyvin säästäväinen, sillä tuli paljon yllättäviä autoon liittyviä menoja (katsastus, uudet kesärenkaat). Tein paljon ruokaa kotona ja töihin eväitä. Tässä Satokausikalenteri on aivan nerokas apuri. Sieltä voi näppärästi katsoa, mitkä hedelmät ja vihannekset ovat milloinkin sesongissa ja listaa tutkimalla saa myös hyviä ideoita ruoanlaittoon.

Omia suosikkeja maaliskuussa olivat avokadot ja inkivääri. 


Ja sitten viimeisimpänä, muttei suinkaan vähäisimpänä. Tämä itse asiassa sopii ihan kirjaimellisesti viimeiseksi tuotteeksi, sillä hain tämän postista 30.3. Tilasin sen etsy.comista ja se saapui luokseni Itävallasta. Ja hetki siinä kestikin, tilauksesta saapumiseen meni melkein kuukausi! 

Mutta kyllähän tämä on kaiken sen odottelun arvoinen. Kaikki jotka minut tuntevat tai ovat lukeneet tätä blogia pidempään, tietävät että olen suuri Harry Potter-fani. Törmäsin erilaisiin Potter-mukeihin Pinterestissä ja päädyin klikkailemaan itseni etsy.comiin. Ennen kuin huomasinkaan, olin klikannut tämän mukin Suomeen. 

Eikö ole hieno?! Don't let the muggles get you down. Aion niin viedä tämän toimistolle voimamukikseni. Kaikki pitkät päivät ja stressaavat työtilanteet hoituu, kun siemailee Clipperin Organic Indian Chai-teetä tästä kupista.

---

Sellaiset olivat maaliskuun suosikit, löytyikö joukosta jotain teillekin tuttuja juttuja? :) Palaillaan taas uusien juttujen kera, nyt kun alkaa olla valoisaa, niin ehkäpä asukuviakin tulee taas piakkoin! Ja leffa-arvioita, kotijuttuja ja ruokajuttuja ja kaikkea kivaa keväistä. 

Mukavaa huhtikuuta!

Terveisin,
Katja