sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Tässä asiassa olet väärässä KonMari

Myönnän kuuluvani KonMari-kerhoon. Olen karsinut vaatekaappiani ”tuottaako se minulle iloa”-metodin avulla, viikkaan urheiluvaatteeni lipastoon pystypäin ja olen asettanut huonekalut niin, että vain mattoa siirtämällä on tilaa joogata. Ja kyllä, viikkaan myös sukkani. Mutta.

Lukiessani KonMari-kirjaa ensimmäistä kertaa, yksi asia herätti minussa vastareaktion. Kotivaatteiden arvottaminen. 

Marie Kondon mukaan yhtäkään vaatetta ei saa alentaa kotivaatteeksi ja myös kotona tulee pukeutua naisellisesti ja tyylikkäästi. Kondon filosofian mukaan kotona "rähjäisesti" pukeutuminen heijastuu helposti myös muuhun olemukseen.


Anteeksi nyt vaan Marie, mutta luuletko että kun me naiset saavumme vähintään kahdeksan tunnin työpäivän päätteeksi kotiin, niin puemme päällemme pitsisen mekkosen ja silkkiaamutakin ja sipsutamme ympäri asuntoa marokkolaisissa sisäkengissä? 

Ei sinänsä että tässä mitään vikaa olisi, mutta oma valintani on ainakin kollarit, villasukat ja sopivan suuri T-paita. Mielestäni L-kokoinen T-paita ei vähennä yhdenkään naisen feminiinisyyttä ja kotona tulee pukeutua juuri niin kuin huvittaa.

Toki on tärkeä huolehtia itsestään ja uskon, että pintapuolinen huolenpito toimii linjassa sisäisen hyvinvoinnin kanssa. Mutta mielestäni esimerkiksi hampaidenpesu ja ihonhoito kertovat paljon enemmän itseensä panostamisesta kuin punainen neglige. Tärkeintä on, että on hyvä olla.



Loppuun vielä paljastus, jonka kuultuaan KonMari varmaan siemaisisi vihreät teensä väärään kurkkuun. Omistan flanelliset kotihousut, joissa on reikä (gasp). Ja ei, en aio heittää niitä pois, sillä ne ovat maailman mukavimmat olohousut ja reikä on lähes huomaamaton. Ehkä joskus kun olen ahkera, parsin reiän kiinni, mutta nyt elän näin ja olen iloinen.  

***

Terveisin,
Katja

1 kommentti:

  1. En ole lukenut kyseistä kirjaa (ei kuulosta pahemmin minun jutultani - kirjan nimikin jo ärsyttää), mutta aika jännittävä (eikä nyt edes hyvässä mielessä jännittävä) näkemys, että "kotivaatteeksi" nimittäminen olisi vaatteen arvon alentamista ja että nimenomaan juuri naisten pitäisi pukeutua kotonakin siististi - että "rähjäisenä oleminen" heijastuu sitten muuhunkin.

    Pitäisikö siis naisten aina olla tällättynä ja sipsutella korkkareissa kotona (=kärsiä), jottei vaikuttaisi rähjäiseltä? Tarkoittaako rähjäisyys nyt mukavuutta, rentoutta, leppoisuutta, välinpitämättömyyttä - vai ihan vain miehekkyyttä, sitä että hengaa lököverskoissa ja hupparissa? Tulisiko kaikkien naisten haluta olla "naisellisia" ja "tyylikkäitä" kuten Marie Kondo sen asian käsittää? :D

    Itse ainakin pidän kotivaatteita paitsi mukavuuden vuoksi, myös siksi, että on vähän inhottava ajatus hypätä omalle kotisohvalle samoilla pöksyillä, joilla on istuttu bussipysäkeillä, busseissa, baarien ja leffateattereiden tuoleilla jne. ja jopa jalkakäytävän reunalla. Nehän ovat ihan likaiset ja haisevat toisten parfyymeilta ja tupakalta ja kaikelta. Kotona on ihanaa päästä laittamaan ylle pehmeä puhdas oloasu, joka tuoksuu vain omalta kodilta ja jolla ei ole tarkoitus esittää kenellekään yhtään mitään. :)

    Mitä naisellisuuteen ja tyylikkyyteen tulee... Kumpikaan niistä ei ole minun juttuni, ei ainakaan joka päivä. Juhlissa ehkä, tai silloin, kun on sellainen fiilis, että haluaa panostaa juuri näihin ominaisuuksiin ulkonäössä. :DD

    Kiitos tästä postauksesta! (Ja tulipa näköjään hehtaarikommentti.)

    VastaaPoista